Yleistä Piano-paviljongista

 

Suunnittelijat ja urakoitsijat

  • Arkkitehti: Gert Wingårdh, Wingårdh Arkitektkontor AB
  • Yhteistyöarkkitehti: Anders Adlercreutz, A-konsultit arkkitehtitoimisto
  • Pääsuunnittelija: Unto Siikanen, arkkitehti SAFA
  • Rakennesuunnittelu: Asko Keronen, Insinööritoimisto Asko Keronen
  • Sähkösuunnittelu: Juhani Sinisalo, Sähköinsinööritoimisto Delta Oy
  • LVI-suunnittelu: Olavi Lindström, Insinööritoimisto Olavi Lindström
  • Rakennuttajakonsultti: Timo Halonen, CGH Group Oy
  • Valvonta: Juha-Matti Sirnelä, Insinööritoimisto Sirnelä Ky
  • Vastaava mestari: Matti Virtanen, Rakennus-Miredex Oy
  • Rakennusurakointi: Rakennus-Miredex Oy
  • Sähköurakointi: LSK Electrics Oy
  • LVI-urakointi: Salpailma Oy
  • Perustuksen paalutus: Suomen Teräspaalutus Oy

Puu kulttuurissa ry:n rakennuttama Piano-paviljonki valmistui kesäkuussa 2008 Lahden Ankkurinrantaan, aivan Sibeliustalon viereen. Rakennuksen on suunnitellut yksi Pohjoismaiden tunnetuimmista arkkitehdeista, ruotsalainen Gert Wingårdh. Hän suunnitteli paviljongin vuoden 2000 Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajan, italialaisen Renzo Pianon töiden hengessä ja hänen kunniakseen.

 

Rakennusmateriaaleina puu, lasi ja teräs

Piano-paviljonki on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen rakennus. Sen perustuksena ovat teräspilarit, jotka on porattu peruskallioon. Liimapuinen runko rakentuu poikittaisten teräspalkkien päälle. Tilaa rajaavat kantavat rakenteet ja lasiseinät, kevyt katto näyttää leijuvan rungon päällä.

Wingårdhin mukaan rakennus muistuttaa laivaa, jota ollaan laskemassa vesille. Sisäänpäin kallistettu, keinumainen katto avaa rakennuksen Vesijärvelle ja kattorakenteen päättävät kalanruotomaiset, haavasta sorvatut hapsut.

 

Piano-paviljonki rakennettiin yhteistyöllä

Piano-paviljonki on valmistunut yhteistyön tuloksena. Hankkeen rahoittamiseen ovat osallistuneet rakennusmateriaaleja toimittaneet yritykset antamalla merkittäviä alennuksia ja lahjoittamalla tuotteita sekä yritykset ja säätiöt apurahoin ja lahjoituksin. Varoja rakentamiseen on kerätty myös myymällä lahtelaisen kuvanveistäjän Satu Loukkolan suunnittelemaa Spirit of Nature -taidemitalia.

Puu kulttuurissa ry:n rakennushankkeen pääyhteistyökumppaneita ovat Dynea Oy, Finnforest ja UPM. Lisäksi hankkeessa ovat merkittävällä osuudella mukana BE Group Oy Ab, Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Suomen Turvalasi Oy ja Lasiluoto Oy. Hanketta tukevat DNA Palvelut Oy, Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi / Family Timber Finland Oy, OP-Pohjola-ryhmä, LSK Electrics Oy, Koulutuskeskus Salpauksen kiviosasto, Versowood Oy, Karelia-Parketti, Ekovilla Oy, RTV, Lemminkäinen Infra Oy, Ensto, Katto 2000 Oy ja Uudenmaan PR-lattia. Apurahoja myöntäneiden säätiöiden, Askon Säätiön, Suomen Metsäsäätiön, Huonekalusäätiön, Puumiesten ammattikasvatussäätiön sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön tuki on ollut hankkeen kannalta erittäin merkittävää. Päijät-Hämeen liitto on tukenut suunnittelua ja markkinointia.

 

Rakentamisen ratkaisuja

Paviljongin rungon liimapuupalkit, Finnforest-kattoelementit ja lasikattoa kannattavat sekä terassin Kertopuu® -palkit on toimittanut Finnforest. Kattoa kannattelevat liimapuiset bumerangipalkit toteutti Versowood Vierumäeltä.

Lasitoimituksista ovat vastanneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Suomen Turvalasi Oy ja Lasiluoto Oy. Suomen Turvalasi on valmistanut kaidelasit erityisen kirkkaasta Optiwhite -lasista. Kaidelasit on laminoitu ja karkaistu. Kattolasit ovat laminoitua Pilkington Activ™ -itsepuhdistuvaa lasia. Lasiluoto Oy on toimittanut lasiseinäelementeiksi kolminkertaiset auringonsuojaselektiivieristyslasit, joiden lämmöneristyskyky on erinomainen.

Sisustuksessa käytetyt WISA -erikoisvanerit on valmistettu UPM:n Lahden tehtailla. Kattovanerit on työstetty arkkitehdin piirustusten mukaan ja lakattu.Terassin materiaalina on käytetty UPM ProFi-puumuovikomposiittia, joka myös on valmistettu UPM:n Lahden tehtailla. Paviljongin lattiamateriaalina on käytetty Karelia-Upofloorin valmistamaa Saima-parkettia.

Mielenkiintoinen yksityiskohta ovat julkisivun haavasta sorvatut riu’ut, jotka elävät sään mukaan. Materiaalina käytetty haapa on peräisin Artjärveltä ja Sysmästä ja ne on sorvattu Kärkölän Hirsisorvaamolla. Riu’ut on hankkinut Family Timber Finland Oy yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa.

Kahvilan saarnikalusteet on suunnitellut muotoilija Tapio Anttila ja ne on valmistettu ProPuu -yhdistyksen puuseppien verstailla. Terassin kalusteet on suunnitellut Kari Virtanen Nikari Oy:stä Fiskarsista. Kalusteet on hankittu Askon Säätiön tuella.