Piano-paviljonki
Ensimmäiseltä Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajalta, Renzo Pianolta tilattiin kioskikahvilan suunnittelutyö vuonna 2000. Hän ei kuitenkaan voinut ottaa tehtävää vastaan vuosiksi eteenpäin täynnä olevan työkalenterinsa vuoksi, jolloin tuomariston jäsenenä toiminut ruotsalainen Gert Wingårdh ehdotti, että hän voisi suunnitella rakennuksen Renzo Pianon töiden hengessä. Paviljonki on Wingårdhin ensimmäinen suunnittelutyö Suomessa.
Sana Piano-paviljonki viittaa siis Renzo Pianoon, mutta sanaleikki tuo mukanaan myös yhteyden kulttuuriin. Piano-paviljongin liikemerkissä oleva lusikka kuvaa Renzo Pianon Hackman-Iittalalle suunnittelemaa aterinsarjaa.
Rakennuksessa yhdistyvät massiivinen puu ja läpinäkyvä lasi. Rakennuksen perustuksena ovat peruskallioon saakka poratut teräspilarit, joiden päällä on poikittaiset teräspalkit. Paviljongin runko on massiivista kerto- ja liimapuuta, jonka päällä on lennokas kattorakenne liimapuisine bumerangipalkkeineen. Katto on osittain lasia, samoin seinät ja terassin kaiteet.
Puu kulttuurissa ry:n omistamassa rakennuksessa toimii kesäaikaan kahvila ja talvella se on tilauskäytössä kokous- ja juhlatilana. Asiakaspaikkoja on sisällä noin 50 ja terassilla 100. Ravintolatoiminnasta vastaa viereinen Casseli Oy.
